Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Pandemiatilanne on heikentynyt nopeaa tahtia myös Kainuussa ja olemme saaneet useita kyselyjä koskien asiakkaidemme terveyden ja palvelujen turvaamista.

Tällaisessa tilanteessa meidän voimavaramme on ollut se, että olemme voineet toimintamme alusta asti ottaa huomioon meneillä olevan pandemian luonteen ja tehdä varsin toimivaksi todettuja varotoimia oman ja asiakkaidemme turvallisuuden takaamiseksi.

  1. Tiimimme työskentelee mahdollisimman lähikontaktittomasti keskenään. Näin pyrimme välttämään keskinäisiä tartuntoja sekä altistumisia.
  2. Asiakaskäynneillä työntekijämme ovat asianmukaisesti suojautuneita ja noudattavat säntillistä aseptiikkaa. Myös turvavälit huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
  3. Toimistolla työskentelee yksi henkilö kerrallaan ja toimistolla noudatetaan hyvää hygieniaa sekä aseptiikkaa. Kosketuspinnat pyyhitään desinfektioaineella ja tilaa tuuletetaan aina käyttäjien väleillä.
  4. Asiakaskäynnit on laadittu sellaisilla aikatauluilla, että ne pystytään tarvittaessa toteuttamaan työntekijöiden poissaoloista huolimatta. 
  5. Asiakkaillamme käy pääsääntöisesti yksi ja sama työntekijä jokaisella käynnillä. Näin vähennämme omalta osaltamme asiakkaidemme ja työntekijöidemme altistumisriskiä.
  6. Tiimiläisillämme on henkilökohtaiset työskentelyvälineet, kuten kumisaappaat,  työpuhelimet, kulkuvälineet jne.

Yhdessä vastuullisesti toimimalla turvaamme itseämme ja toisiamme joka päivä.

Kuntouttavaa kotihoitoa asiakkaan tahdissa

Kotihoito: Heinäkuun alussa yritystoimintansa Kajaanissa aloitti Kuntouttava kotihoito Voimavara.

Toimittaja: Maaria Haikola

Jani Kortelainen ja Carla Kuuri-Riutta perustivat kevään aikana uuden kotihoitoyrityksen, jossa lähtökohtana on kuntouttaa asiakasta ja osallistaa heitä omaan arkeensa.

”Asiakkaat ovat päätekijöitä. Me olemme turvana ja avustamme tarvittaessa, mutta mahdollisimman minimaalisesti”, Kuuri-Riutta selittää.

Tarkoituksena ei ole tehdä työtä asiakkaan puolesta, vaan yhdessä tämän kanssa. Ensimmäisenä ei siis lähdetä auttamaan paitaa päälle vaan katsotaan, mitkä ovat asiakkaan kyvyt tehdä itse.

”Asiakas osallistuu siis toimintaan omien voimavarojensa puitteissa. Kuntouttavalla toimintamallilla me tuemme asiakkaan kotona asumista mahdollisimman pitkään”, Kortelainen kertoo.

Yrityksen palveluihin kuuluu erilaisia hoivapalveluita, hierontaa sekä kotiapua- ja kuntoutusta.

Kuuri-Riuta mukaan kokonaisvaltainen kuntoutus on todella soveltavaa ja asiakaskohtaista. Se ei ole pelkästään jumppaa, vaan siihen kuuluu ravitsemuksen ja unen huomioiminen, laadukas lääkehoito ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.

Pitää olla aikaa myös seurustella asiakkaan kanssa tai vaikka istahtaa alas kahville.

”Se ei ole vain pikainen käynti ja kiireinen lähtö pois. Moni ihminen kokee yksinäisyyttä, ja siihen me pyrimme vastaamaan. Tuumaaminen tapahtuu luontevasti askareiden lomassa, kun tehdään esimerkiksi yhdessä asiakkaan kanssa aamupalaa”, Kortelainen sanoo.

Tarve kuntouttavalle kotihoidolle nousi Kortelaisen ja Kuuri-Riutan mukaan suoraan kentältä ja omista asiakaskokemuksista.

Taustaa heillä kummallakin on kunnallisen kotihoidon puolelta, ja yrityksessä he hyödyntävät omia osaamisalueitaan. Kortelainen on työskennellyt sairaanhoitajana ja Kuuri-Riutta fysioterapeuttina.

Yrityksen pohjaa lähdettiin rakentamaan uusimmista hoito- ja kuntoutussuosituksista sekä tuntemuksista liittyen ideaaliin työpaikkaan. Kuntouttavan kotihoidon toimintamallissa käytetään myös kinestetiikkaa eli liikeaistiin perustuvaa menetelmää, jossa huomioidaan ihmisen luonnolliset liikemallit, paneudutaan vuorovaikutukseen ja ohjaamiseen sekä ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen.

”Koko ajan ollaan asiakkaan kanssa samalla tasolla ja mennään asiakkaan tahdissa. Ei siis niin, että avustaja sanelee tahdin”, Kuuri-Riutta selittää.

Kortelaisen ja Kuuri-Riutan mielestä on tärkeää, että omannäköinen arki ja tahti toimia ovat mahdollisia myös ikääntyneillä, vaikka toimintakyky olisi heikentynyt.

”Ihmisillä on paljon aliarviointia ikääntyneitä kohtaan ja omaiset voivat ajatella, ettei oma sukulainen jaksa ja kykene. Ikääntyneen usko itseen hiipuu, jos muutkaan eivät usko. Me emme voi aliarvioida asiakkaita, vaan meidän tehtävämme on tunnistaa heidän mahdollisuutensa toimia”, Kuuri-Riutta sanoo.

Vastaanotto uudelle yritykselle ja toimintamallille on ollut asiakkaiden ja omaisten puolelta hyvä. Kuntoutus on jo pidempään ollut nouseva trendi, ja sen hyödyntäminen on Kortelaiselle ja Kuuri-Riutalle mieluista. Tunnelmat uuden edessä ovat odottavaiset ja innostuneet.

Tällä hetkellä he toimivat yrityksessä kahdestaan, mutta lisää työntekijöitä on tarkoitus rekrytä tulevaisuudessa. Kiireettömyyteen ja voimavaralähtöisiin kohtaamisiin aiotaan kuitenkin panostaa siten, etteivät asiakasmäärät kasva liikaa.

”Me haluamme rakentaa hyvinvointityöpaikan, jossa pystyy tekemään eettisesti työtä”, Kuuri-Riutta selittää.

Alkuperäinen haastattelu ilmestyi Koti-Kajaanissa 14.7.2021 ja se on luettavissa näköislehdestä: https://lehdet.slpmedia.fi/621483e3-8b04-47c7-abc3-2400ce30a7c2/1

Ikääntyneiden toimintakyky on parantunut merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana

”75- ja 80-vuotiaat suomalaiset ovat tällä hetkellä huomattavasti paremmassa kunnossa kuin saman ikäiset suomalaiset kolmekymmentä vuotta aiemmin.” kertoo Jyväskylän yliopiston gerontologian professori Taina Rantanen. Muutoksia on tapahtunut sekä fyysisessä toimintakyvyssä että kongnitiossa. Muun muassa lihasvoima, kävelynopeus, reagointinopeus, sanasujuvuus sekä havainnointi ovat säilyneet parempina pidempään. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jossa vertailtiin 75- ja 80-vuotiaita suomalaisia vuosina 1989–1990 ja 2017–2018. Tutkimuksessa oli mukana reilu 1  200 suomalaista. Pari vuotta sitten tutkitun joukon syntymävuodet ovat 1938–1939 ja 1942–1943.

Positiivisen muutoksen taustalla on monia tekijöitä, mutta yhtenä merkittävänä muutoksena pidetään ikääntyneiden liikuntasuosituksia. Aikaisemmin liikuntaa saatettiin pitää ikääntyneile jopa haitallisena.

Rantanen huomauttaa, että muutoksen syitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon ihmisen koko elämänkulku. Vuonna 1909 ja 1939 syntyneiden ihmisten elämät ovat olleet monella tapaa hyvin erilaiset: vanhemmasta ikäjoukosta suurin osa on käynyt vain lyhyen koulun, mennyt jo nuorena raskaisiin töihin ja elänyt sellaista yhteiskunnallista aikaa, johon on liittynyt paljon erilaisia epävarmuuksia. Myöhemmin syntyneet ovat eläneet koko elämänsä aikaa, jolloin yhteiskunnalliset olot ovat vain parantuneet: Oppivelvollisuus ja koulutuksen saatavuus ovat laajentuneet ja työelämä ja terveydenhuolto ovat parantuneet. Elintavoissa on menty huomattavasti eteenpäin.

Voit lukea lisää tutkimuksesta alla olevasta linkistä.

Cohort Differences in Maximal Physical Performance: A Comparison of 75- and 80-Year-Old Men and Women Born 28 Years Apart

Ikäihmisten kotiharjoittelu lisäsi elämänlaatua ja vähensi sote-palvelujen käyttöä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että säännöllisesti ohjattu kotiharjoittelu paransi niiden ikäihmisten elämänlaatua, joilla oli todettu gerastenia tai sen esiaste. 

Gerastenia tunnetaan myös nimellä hauraus-raihnausoireyhtymä ja se aiheuttaa tahatonta laihtumista, lihasvoiman heikkenemistä sekä kävelynopeuden hidastumista. Oireyhtymä kasvattaa palvelujen tarvetta ja pidentää esimerkiksi sairaalajaksoja. 

Tutkimukseen osallistui 300 ikäihmistä, joiden keski-ikä oli 82-vuotta. Puolet tutkittavista osallistui fysioterapeutin ohjaamaan kotiharjoitteluun kahdesti viikossa ja loput toimivat vertailuryhmänä. Materiaalia kerättiin neljän vuoden ajalta (2014-2018). 

Tutkimukseen osallistuminen lisäsi uskoa oman kunnon kohentamiseen. Säännöllisesti kotiharjoittelua tehneet olivat hämmästyneitä siitä, että kuntoa oli mahdollista parantaa vielä korkeassa iässäkin. Tutkimuksessa esille nousi myös säännöllisen sosiaalisen kontaktin merkitys. Kotona-asumisaika ei sen sijaan eronnut tutkimusryhmien välillä ennakko-odotuksista huolimatta, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vähenivät.

Voit lukea koko tutkimuksen alla olevasta linkistä.

Effects of Home-Based Physical Exercise on Days at Home and Cost-Effectiveness in Pre-Frail and Frail Persons: Randomized Controlled Trial

Vähintään joka kolmas kaatuminen olisi ehkäistävissä

Kaatuminen on iäkkään väestön yleisin tapaturmatyyppi. Joka kolmas yli 65-vuotiaista ja joka toinen yli 80-vuotiaista kaatuu vuosittain. Kaatujista jopa puolet kaatuu vuoden sisällä toistamiseen. 

Tapaturmat aiheuttavat kaatumisvammoja, mutta myös ilman vammoja kaatumiset voivat aiheuttaa kaatumispelkoa. Jos kaatumisiin ei puututa ajoissa, kaatumisvammat ja kaatumispelko yhdessä heikentävät iäkkäiden toimintakykyä ja terveydentilaa nopeasti. Samalla avuntarve lisääntyy ja laitoshoidontarve aikaistuu.

Kaatumisen ehkäisykeinoista on vahvaa tieteellistä näyttöä. Tästä huolimatta Suomessa on suuret alueelliset erot muun muassa lonkkamurtumissa, kaatumiskuolemissa ja kaatumisten aiheuttamissa sairaalajaksoissa. 

Kotona asuvilla iäkkäillä yksittäisistä kaatumisen ehkäisykeinoista tehokkain on monipuolinen ja säännöllinen liikuntaharjoittelu. Kaatumisia voidaan ehkäistä myös puuttumalla kaatumisten taustalta löydettävissä oleviin yksilöllisiin vaaratekijöihin.

Referaatin lähde:

S. Karinranta & T. Kulmala., Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyssä riittää vielä tehtävää, Fysioterapia-lehti, 6/2020, s. 41-45